Sivukirjaston keksihylly

Lähellä meidän kotia on paras paikka maailmassa. Kun lähden kävelylle alan oikeastaan heti kotiovella suuntaamaan kohti sitä. Sivukirjasto karhupuistossa. Kaikkien koirien taivas. Raahaan omistajani sivukirjastoon ovelle ja istahdan rappusille odottamaan että taivaanportit avautuisivat. Yleensä ne avautuvatkin. Sivukirjastossa on pehmeät soffat, iloinen henkilökunta ja koirien olutta. Ja ne koirankeksit... Niitä saavat kaikkein kilteimmät turret henkilökunnalta, eli minä. Esitän useimmiten etten osaa mitään temppuja, vaikka osaan kyllä antaa tassua, istua, ja leikkiä kuollutta. Nopeus on valttia. Sivukirjastossa on myös kiva terassi, paljon koirakavereita ja sellaista seepra-viiniä jota omistaja aina juo.